Eli meillon Twix, joka on ollu meillä kohta jo kokonaisen vuoden ^_^
Persoonallinen, ujo ja jääräpäinen sekä mahdottoman perso jauhiksille! Jauheliha ja kana menevät myös hyvin kaupaksi. Sinistä juoksupyöräänsä se rakastaa ja kipittää siinä joka ikinen yö.
Yleensä ollaan reippaana nuuskimassa, ellei meneillään ole piikinvaihto, jolloin ollaan aina hieman kärtyisinä.
Mitään ikävää ei koko vuonna ole käynyt. Kerran Twixinen vain aiheutti traumoja möngertämällä alakautta olohuoneen sohvan sisään. Sitä sai kyllä sitten houkutella ja maanitella sieltä ulos. Luultiin jo hetki, että koko sohva pitäisi purkaa, mutta lopulta se sieltä ulos ihan itse tupsahtikin. Heti, kun jauhiksia oli tarjolla
Kerran päätti Twix myös kadota mystisesti. Sitten sitä haettiin melkein joka paikasta ja lopulta se löytyi uinumasta keittiön lehtinurkasta.
Uusia ihmisiä kohtaan Twixi on aina vähän arka enemmän tai vähemmän. Jotain ihmisiä tutkitaan ja nuuskitaan innolla, mutta toisille palloillaan kuin viimeistä päivää.
Erityisesti paitojen ja takkien alle Twix rakastaa pistää kuononsa. Mikään ei kuitenkaan voita omien rakkaiden fliissien tuomaa turvaa ja lämpöä
Viimeaikoina suosikkina on kuitenkin ollut eräässä paketissa tullut lämpöeriste. Vaikka herrasen minne lämpimään laskisi nukkumaan, kymmenen minuutin päästä löydytään kuitenkin tyytyväisenä eristeen välistä loikoilemasta.
Twix on kiltti siili ja puree erittäin harvoin (sormia, jauhisten annon yhteydessä
). Ikinä ei kuitenkaan olla purtu lujaa, eikä 'lukkoon' olla jääty, kuten olen joidenkin siilien kuullut jäävän.
Mutta kyllä sitä paljon sotketaan ja joskus aamuisin voi puoliksi syöty sirkkakin löytyä juomakupista lillumasta.
Ja raapimisesta Twixi jostain syystä tykkää hirmuisesti
Pahvilaatikon kansi ei ole enää ikinä entisensä Twixin erikoiskäsittelyn jälkeen ja rakas lämpöeristekin on saanut osansa.
Että tämmöistä meiän Twixi :3