Minun täytyy tässä välissä kehua sitä ainoaa torakkalajia josta kokemusta on, tosin ei vielä kasvatuksesta, vaan ainoastaan pienten torakoiden aikuisen kokoon lihottamisesta. Madagaskarin sihisevä torakka on siis meillä suurta herkkua, ja alun kauhun, pelon ja inhon jälkeen ne on mustakin alkaneet olla ihan symppiksiä tyyppejä Kasvavat nopeasti ja suuriksi, eivät pidä mitään ääntä (toisin kuin sirkat!) ja syövät periaatteessa kaikkea. Tai sen verran valehtelin, että ärsytettynä ne joskus sihisevät, mutta tosi harvoin, eikä ole mitään verrattuna siilin puhinaan
Ainoa ongelma näissä on se, että ovat tosi nopeita ja kiipeävät vaikka pystysuoraa lasia pitkin todella vikkelään. Meillä nämä herkut on varmuuden vuoksi verkkokannellisessa faunaboksissa, mutta boksin reunojen voitelu sisäpuolelta vaseliinilla n.7-8 cm:n leveydeltä pitää otukset boksissa tehokkaasti. Jalkojen tartuntamekanismi ei toimi rasvan päällä, testattu on, joten torakkaboksin kantta voi ruokinnan ja sumuttelun ajan pitää huoletta auki. Varovaisuutta näiden kanssa kuitenkin pitää noudattaa silloin kun niitä siirtelee jonnekin boksista, joko pakastusrasioihin tai siilin ruoaksi. Jos tarjoilee ne elävänä kuten meillä tehdään, niin homma kannattaa toteuttaa jossakin reilun kokoisessa smartboksissa tms. ja vaikka varmuuden vuoksi sipaista rasvaa senkin astian reunoihin. Ja kuulemma jos aikoo pakastamalla ne tappaa niin mikään pikkuhetki ei riitä torakalta henkeä viemään, tosin en ole koskaan kokeillut niin en tiedä mikä aika sitten olisi riittävä. Siilin ruokakuppiin älköön kukaan näitä yrittäkö elävänä laittaa, tai saa mukavan 'lemmikin' asuntoonsa