Tähtimeren poikueiden kuulumisia

[Leia]

Mulla on ollut niin kauheasti koulujuttuja, että tauko tänne kirjoitteluun on ollut vähän liian pitkä.....

Mutta Hemppu voi hyvin, vähän arempi siitä on aikuisena tullut, vaikka vietetään hänen kanssaan aikaa joka päivä. Uuteen asumukseen ja asuntoon Hemppu on sopeutunut hyvin tässä kolmen kuukauden aikana, harmittaa kun digikamera on mennyt rikki niin uusia kuvia en oo voinut ottaa :<

[Marja]

Artemis oli meidän kolmen viikon reissun aikana kerännyt muutaman gramman. Painaa nyt melkein 500 g. Oli reppana vissiin syönyt suruunsa ^^;

[Kati_O]

Meidän alussa lähes pilalle hemmoteltu kakara eli Dino (Tähtimeren Triton) on sitten tukevien aikojensa ollut tiukalla kuurilla. Painoa oli pahimmillaan 560g, nyt on 450 gramman lähimaastossa ollut. Dino tosiaan kuvittelee varmaan että olen häntä tahallani nälkään näännyttämässä, mut ihan riittävästi sitä ruokaa kumminkin on, ja virtaa duracel-siilissä riittää todella hyvin. Valtaosa sapuskasta on hyönteisiä, ja sen minkä ruokaan sijoittaa niin säästää siivousvaivassa ja hajuhaittojen vähenemisenä.

Dinolle alussa hyvin tyypillinen näykkiminen on nyt loppunut, ja luonne muuttuu säyseämmäksi koko ajan. Uskon että tarvittaessa Dino puree kyllä edelleenkin, mutta normaalissa arjen kanssakäymisessä se ei enää sitä tee. Madotkin se osaa jo ottaa kämmeneltä nätisti.

Vieraita Dino rakastaa. Viikonloppuna meillä oli Dinon huoneessa tv:tä katselemassa 4 vierasta meidän orjien lisäksi, ja Dino juoksi hurmoksessa hullua rinkiä, pujotteli vieraiden jaloissa ja teki temppujaan matopalkalla. Siinä meinasi jäädä Idolsin katselu toiseksi kun temppueetu oikein pisti parastaan

[Memma]

Vaikuttaa olevan geeneissä tuo lihominen näillä veljeksillä. Ares kävi 600g kieppeillä vuosi sitten ja kevään tullen laihdutti itse itsensä vähän liiankin sutjakkaan kuntoon. Nyt poika on hyvässä lihassa muttei yhtään liian tukeva. Ja virtaa riittää vaikka pieneen kylään kuten pikkuveljelläänkin.

Oltiin muuten edustamassa ep:iden uljasta sukukuntaa sunnuntaina ja Ares päätti maistaa kahta uteliasta sormesta. Taisi olla väsynyt ja siksi äreä pikkuinen. Olin jo ehtinyt ajattelemaan, että Ares on "vanhuuttaan" lauhtunut, mutta eipä taida pitää paikkaansa.

[Natsuko]

Täälläkin on ollut sellainen hulabaloo viimeiset pari viikkoa, että on koneella istuminen jääny väliin! Vaan nytpä ehtii, viikon loma...

Tähtimeren Helios voi oikein hyvin omassa kylpyhuoneyksiössään. Innokkaasti kakataan joka yö koko kylppäri niin että hyvä kun varpaillaan sipsuttamalla pääsee pöntöllä käymään Ruoka maistuu pienelle todella hyvin ja kaikesta riehumisesta huolimatta painoa oli eilen muhkeat 370 grammaa. Tässä meillä on pieni ongelma, kun pitäisi saada poika syömään kevyempää ruokaa. Melkein kaikki kyllä kelpaa, että ongelmaa ei sen suhteen ole. Kokeillaan tässä seuraavaksi etanoita ja torakoita (jahka jälkimmäisiä jostain löytyy siedettävään hintaan), josko niillä saisi mahan täyteen ilman turhia kaloreita. Luonteeltaan Pyro on aikamoinen teinipoika, sylisiilin roolista kieltäytyy aivan täysin. Niin paljon on virtaa, että sylissä jaksaa olla puoli sekuntia, sitten on jo ihan pakko päästä jonnekin kirmaamaan. Aikamoinen akrobaatti siitä on myös kehittymässä, pesuvadista pitää kömpiä ylös ja mökin katollekin on yritetty jo muutaman kerran.

Tämmöistä meille kuuluu. Tiia-mammalle paljon tuhinaa ja puhinaa

[Kati_O]

Oikein paljon synttärionnea upealle, karismaattiselle ja komealle eepee-jätkälle Tähtimeren Tritonille eli Dinolle, sekä tietysti ihanaisille siskolikoillekin! Kauheaa miten nopeasti aika kuluu, vastahan meidän pikkuinen oli pieni pörrönaamainen vaavi <3
Dinolle rakkaat terveiset (kumminkin salaa käy lukemassa palstaa) että me sinua kovin paljon rakastetaan Ja kasvattaja-Tiialle & Nessu-emolle terveisiä, että aikamoisia paketteja teiltä on maailmalle lähtenyt

Terveisin orjat Kati & Tarmo

[Kirsi T]

Pikkuveli Neleus haluaa toivottaa hyvää ja matorikasta synttäripäivää isoveli Dinolle + muille Dinon kanssa samassa poikueessa syntyneille sisaruksilleen.

Neleus on oikein vilkas pikkusiilonen, nauttii juoksentelusta ja osaa kyllä yllättääkin. Tänään aamulla herätessäni ihmettelin, että miksi ei kuulu tassujen teputusta. Oletin tietty, että kun nyt on niin valoisaa, niin ehkäpä Neleus on vaan mennyt tavallista aikaisemmin unilleen. Poikamme Joona oli mennyt olohuoneeseen katselemaan televisiosta lastenohjelmia, niin eikös Neleus mennä viipottanut täyttä häkää pitkin olohuonetta. Siinä pojalla taisi unohtua televisio kun sen piti kovalla tohinalla esitellä meille Neleuksen olohuoneen mattoon jättämiä vauhtiviivoja. No tarkemmin tutkittuani löysin niitä viivoja myös eteisen matosta sekä lastenhuoneen edustalta. Tosin lasten huoneeseen ei ollut Nelppura päässyt kun ovi oli ollut kiinni. Oiskohan raasu etsinyt kenties Norasta itselleen leikkikaveria. Olemme antaneet Neleuksen käyttöö meidän makuuhuoneen ja olemme laittaneet ovelle vanerisen 50 cm korkean esteen jonka kyllä pitäisi estää pienen tutkimusmatkailijan reviirin laajennus. Huomasin, että levy oli toisesta sivusta päässyt osittain irti ja sen kautta Nelppura oli päässyt vapauteen. Saas nähdä, vieläkö ensi yönä Nelppura yrittää laajentaa reviiriään. Taidanpa päästä tämän viikonlopun aikana mattopyykille, mutta toisaalta se on pieni vaiva kun ottaa huomioon sen, mitä iloa Neleus pitkine korvineen ja silkkimasuineen on meidän perheeseemme tuonut.

[Leia]

Sain uuden kameran synttärilahjaksi ja napsin tietenkin Hempusta kuvia ja tällä kertaa saatiin jopa teetettyä niistä oikeita kuvia, pistettiin yksi kuva Hempusta sen asumuksen oveen ja siihen puhekupla "täällä vartoin minä", siitä tuli aika kiva ;--) mutta Hemppu voi hyvin, pillarseja ei olla tosin saatu ikuisuuksiin mistään, Faunattaressa ei ole eikä kimppatilauksiakaan ole järjestetty pitkään aikaan...... kävin Helsingissä tässä muutama viikko sitten ja koitin Stockan eläinosastolta etsiä, mutten löytänyt, enkä oikein tiedä, onko keskustassa missään mitään kauppaa, josta pillarseja saisi? Enkä tiedä, mitä tekisin Hempun vähän repaleisten korvien kanssa, silloin kun käytiin eläinlääkärillä muiden asioiden takia ja kysyin niistä, niin Einar Eriksson sanoi, ettei niihin tarvitse laittaa mitään, koska kaikilla siileillä menee korvat sellaisiksi iän myötä. Mutta kauhistuttaa vähän miten kuivilta ne näyttää....... en muista, oonko kirjoittanut jo tätä tänne aiemmin, mutta niiden kolmen eläinlääkärikäynnin jälkeen Hemppu muuttui säikymmäksi ja alkoi jopa kavahtaa äkkinäisiä liikkeitä tai outoja ääniä. Mutta olihan se arvattavissa, ettei Hemppu ikuisesti pysy sellaisena, se kulutti niin paljon rohkeuttaan kuutena ensimmäisenä kuukautenaan

Aurinkoisia kevätpäiviä niin Tähtimeren siileille kuin muillekin piikikkäille toivottaa Helmi !

[Leia]

Muutan syksyllä Helsinkiin, joten kotiin Hemppua hoitamaan jää vain äiti ja sisko. Onneksi äiti on saanut vähän harjoitusta Hempun hoitamiseen, kun me ollaan siskon kanssa oltu matkoilla ja äiti on jäänyt viettämään laatuaikaa siilin kanssa kotiin. Tulee kauhea ikävä Hemppua jo valmiiksi :< mutta tuunhan mä yleensä viikonlopuiksi tänne kuitenkin.

[Memma]

Nyt onkin jännittävimmät kuulumiset aikoihin... Nessu on isoäiti! Ja vielä kolminkertainen sellainen! Ilmeisesti torstaina on syntynyt kolme pientä pitkäkorvaa Tukholmassa, joiden ylpeä isä Ares on. Kuvia odotellessa...

[Tiia]

JEEEEE!
Hyvä Ares! <3
korvakasmummo saa sitten herkkumatosia illalla kun kömpii kauneusuniltaan
Ihanaa <3

ps. mitähän muille pienille Tähtimereläisille kuuluu..*winkwink*

[Natsuko]

Voisi taas itsekin kertoa uusimmat kuulumiset. Mitään järisyttävää ei meille ole tapahtunut, Pyro on edelleen itsenäinen nuori herra, joka aina varmuuden vuoksi vähän tuhisee ja pörhistelee ennen kuin suostuu hellittäväksi. Ilmeisesti poju on vaihtanut aikuisten takin päälle, kun oma piikki-ihottuma on helpottunut viime aikoina.

Ollaan kesän mittaan reissattu pienen kans aika paljon, vaihtelevalla menestyksellä. Juhannuksena oltiin mökkeilemässä ja Pyro ilmeisesti voi pahoin (eikä ollut ainoa) erittäin mutkaisella mökkitiellä. Onneksi ei kuitenkaan saanut pahoja traumoja, kun söi ja juoksenteli upouudessa matka-altaassaan innolla. Viime viikon olin Lahdessa äiteen helmoissa. Tällä reissulla Pyro päätti lomailla "incognito" ja vietti suurimman osan viikosta uniputkessaan. Ilmeisesti muiden eläinten haju oli liian pelottava, vaikkei muu eläinkunta päässytkään altaan lähettyville. Ja tällä hetkellä olen talovahtina isukin luona, lapsonen viihtyy altaassaan ja oli ilmeisesti kovin reviiritietoinen viime yönä kun kolmeen kohtaan altaan reunaa (melkein symmetrisesti) oli ilmestynyt kakka-pissa-merkinnät. Lohdutuksena kaikesta reissailusta annoin Pyrolle pienen pätkän siansaparoa, sepäs vasta olikin herkku! Silmät puoliummessa mussutti, sylki ulos, teki vaahtiksen ja mussutti taas On se niin ihana <3 <3 <3

Kesä on ollut siinäkin mielessä Pyrolle jännää, että se on päässyt tutustumaan ulkoiluun. Herra otti nurmikolla liikuskelun heti tavakseen, ei kestänyt kuin pari minuuttia ekalla kerralla ennen kuin lähti kierrokselle tukikohtafleeceltä. Välillä aina palasi takaisin ja lähti uudelleen reissuun. Ja sen verran on tullut luonnon antimia ruohosta lähtien maisteltua, että pitäisikö syksyllä antaa pienelle matokuuri? Mitä kasvattajamamma on mieltä?

Tämmöistä meille päin. Edelleen odottelen, että taivaasta tippuisi kamera syliin, niin saisi Pyrosta enemmän kuvia...

[Tiia]

kasvattajamammalla on aika vähän kokemusta madotuksesta, mutta en usko että siitä mitään haittaakaan olisi

[Tiia]

Ja taas kaipaillaan kuulumisia omista kasvateista..mitä mun pienille kuuluu?

[Lea ja Justus]

Sinbadille kuuluu oikein hyvää. Tosin pienestä ei oikein voi puhua, kun poitsu painoi kesällä parhaimmillaan 540 g. Pienensimme hieman ruoka-annoksia ja nyt on paino 480 g. Ruoka maistuu siis hyvin ja asenne on edelleen kohdallaan. Lääkärissä ei ole tarvinnut käydä kertaakaan.

On ollut hauska huomata, kuinka paljon siilien luonteet eroavat toisistaan. Elmo-isä on vastassa, kun illalla mennään huoneeseen ja aamulla istuu ruokakupin vieressä ja odottelee nappuloita kuppiin. Sipestä sen sijaan näkyy vain vilaus, kun se painelee lähimpään piilopaikkaan. Sylissä Elmo ei piikittele koskaan, kun taas Sipe on piikit tanassa, jos fleece vähän liikahtaa tai sitä yrittää silittää. Hauskoja epeleitä ovat molemmat.