Minua alkaa kyllä väsyttää jo tämä huolesta sairaan oleminen. Ärsyttää, koska vaikka TIEDÄN, että edistystä on tapahtunut näen tilanteen vain worst case scenario- lasien läpi.
Nanni on vieläkin vähän vino ja vaikka tiedän mistä se johtuu (tulehdus on vielä ehkä vähän voimissaan ja nestettä tasapainoelimessä) olen koko ajan näkevinäni ihan kuin Nanni olisi vähän vinompi kuin viimeksi.
Kun syötän Nannille matoja ja tämä välillä sylkee niitä pois joudun lähes pieneen paniikkiin, vaikka tiedän sen johtuvan sekaisin olevasta mahasta ja ripulista. Sama juttu syömättömyydessä.
Ja kun olen syöttänyt velliä ja lääkettä suoraan suuhun ja lasken Nannin hetkeksi sängylle tämä asettautuu makaamaan keskittyneen näköisesti (maha kipeä) jolloin alan siitäkin panikoimaan, vaikka tiedän sen johtuvan yksinkertaisesti siitä, että Nanni on kipeä!
Joo tämä viesti ei ollut ehkä mitään asiaa, mutta pakko päästää välillä höyryjä, kun jokainen Nannin vähän vinoon astuttu askelkin saa minut luulemaan sen kohta kupsahtavan.