Kirjoittaja Mervi » 05 Heinä 2007, 21:58
Tänään lähti minun pieni Ninnini kaimansa perässä matotaivaaseen.
Kunto oli päivän aikana romahtanut, soittokierroksen tuloksena pääsimme Rauliolle ylimääräisenä potilaana. Diagnoosi oli rankka: iso kasvain alavatsassa, luultavasti kohtukasvain. Ja koska hengitys ei ollut enää normaalia, epäili lääkäri kasvaimen joko levinneen keuhkoihin tai alkaneen vuotaa verta.
Siinä pientä katsellessa oli pakko tehdä se kaikkein raskain päätös ja päästää toinen vaivoistaan.
Kyllähän mä sen ainoan oikean päätöksen tein, mutta miksi silti tuntuu näin pahalta?!?