siilivauva vai 2.5vuotias hiukan huonoissa oloissa elävä sii

[Tanjuk]

Hei!
Otsikossa jo olikin tuo kysymykseni eli mitä te tekisitte?
Meillä on mahdollisuus saada 2.5vuotias siilipoika jota ei ole aikoihin jaksettu hoitaa kuin ruokkimalla ja siivoamalla, säälipisteitä tämä yksilö saa luonnollisesti tosi paljon! Kaiken kaikkiaan siili vaikuttaa terveeltä, syö hyvin, ulostaa kiinteitä papanoita, ei näyki mutta on vähän ärhäkkä. Elänyt aika pienessä häkissä, ja on kuulemma hirmu "yksinäinen" tällähetkellä.

Kuitenkin kutkuttaisi enemmän hankkia siilivauva jonka taustat ovat selkeät ja joka on sosiaalistettu hyvin pienestä asti, ja jolla olisi elinikää sitten mahdollisimman paljon vielä jäljellä.

Mitä hyviä ja huonoja puolia voisitte ajatella kummassakin vaihtoehdossa?
Onko ihan tyhmää päätyä vanhempaan siiliin siksi, että haluaa pelastaa sen huonoista oloista (ja tämä on siis yksityiskoti, jossa siili on ollut 2vuotta)?

Kuinka helposti siili kesyyntyy, jos se on pitkään ollut vähän "heitteillä"?
Niin, ja tämä tulee olemaan ensimmäinen siilimme:) Eli kokemusta ei vielä ole yhtään. Kaikki nettisivut ja foorumit on luonnollisesti kyllä kahlattu läpi:)

Kiitos etukäteen vastauksista!

[Morso]

No minä henkilökohtaisesti ottaisin siili vauvan... Olisi vanhemmat tiedossa ja eläisi sitten pidempään, kun siilit ei kovin kauaa muutenkaan elä

[Natsuko]

Hei!

Itse pelastin 3,5-vuotiaan siilin. Edellinen omistaja oli tuttu ja siilistä luopumassa ja uskoin, että voin tarjota sille paremman elämän. Tämä siili oli ainakin pari vuotta elänyt pelkillä raksuilla. Sulo tuli luokseni helmikuussa 2006. Huhti-toukokuussa vein sen (ensimmäisen kerran) eläinlääkäriin syömättömyyden ja piikkien tippumisen vuoksi. Eläin oli niin järkyssä puutostilassa, ettei parin kuukauden terveellinen ruoka vielä auttanut. Kuitenkin antibiootilla ja loishäädöllä saatiin tilanne parempaan suuntaan. Syksyllä Sulo oli jo ihan hyvässä kunnossa, kunnes joulukuussa se alkoi virtsata verta. Useamman hyödyttömän antibiootin ja lääkärireissun jälkeen se oli niin huonossa kunnossa, että päätimme lääkärin kanssa päästää pienen ikiuneen tammikuun 12. päivä. Sulo ehti siis asua luonani vajaan vuoden. "Kuolinsyyksi" selvisi eturauhasessa ollut mätäpaise, joka oli kapseloitunut niin, ettei antibiootti tehonnut. Lisäksi Sulolla oli rasvamaksa ja ilmeisesti maksan vajaatoiminta, mikä saattoi lääkärin mukaan johtua tuosta raksuilla elämisestä.

Sulon suurin ongelma tuntui olevan ajoittainen syömättömyys. Välillä se söi ihan kaikkea ja välillä taas sai illasta toiseen kaapia ruokaa roskiin. Tullessaan se oli erittäin arka, eikä oikeastaan kesyyntynyt mainittavasti tuossa vuoden aikana. Marras-joulukuulla se antoi silloin tällöin nostaa itsensä ilman fleeceä ja pari kertaa pystyin pitämään sitä sylissä paljain käsin. Antibioottikuurien anto oli todella vaikeaa, koska siili oli jatkuvalla kerällä, mutta sinnikkyydellä sain kuurit annettua. Maksoin Sulosta häkkeineen 150 euroa ja vuoden aikana minulla meni 250 euroa lääkärinkuluihin + lääkkeet (en muista näiden hintoja).

En osaa suoraan vastata kysymykseesi, pitäisikö eläin pelastaa. Itse luultavasti tekisin saman uudelleen, jos minulla olisi tilat toiselle siilille. Sulon kanssa elämiseen liittyi paljon itkua ja murhetta, mutta toisaalta jokainen kerta, kun se innoissaan söi hyönteisiä tai tutki paikkoja vapaana lattialla antoi aihetta hymyyn. Jokainen siili on yksilö, mutta kesyyntymiseen on paras varata runsaasti aikaa. Vuosi on aralle siilille vielä lyhyt aika. Jos siili on saanut monipuolista ruokaa, on todennäköistä, että se elää vielä pitkään teidänkin kanssanne. Omalla kohdallani niin ei ollut. Lisäksi mainittakoon, että Sulo oli rekisteröity ja sen vanhemmat olivat tiedossa. Myöhemmin otin yhteyttä kasvattajaankin ja sieltä suunnalta sain paljon hyviä neuvoja. Kannattaa siis kysellä vanhemmankin siilin taustoja, jospa sieltä selviäisi jotain.

Toivottavasti tuo siiliparka saa hyvän kodin, jostain edes jollei sinulta. Kukaan ei sinua varmasti soimaa, jos haluat kesyn poikasen vanhan siilin sijaan.

[miia]

mie oon kaks siiliä vanhempana ottanu enkä kadu päivääkään. hyvin ovat jakselleet. toisella hieman ollu ongelmia kun edellisessä paikassa syönyt vääränlaista ravintoa.
kysy siili suku ja jos se on rekisteröity sitäkautta sukua voi selvitä lisää. siili kesyyntyy kyllä käsittelyllä kun taas oppii luottamaan ihmiseen tuo ärhäkkyys on monesti vanhemmilla huonoista oloista tulevien kohalla vaan käsittelyn puutetta.

[Tapsu]

Kyllä tuntuu tosi kurjalta kuulla tälläisistä lemmikeistä, jotka jätetään
"heitteille" ilman virikkeitä tms, kun alku innostus vähenee. Kumpa ihmiset harkitsisivat paremmin ja pidempään, ennen kuin päättävät hankkia lemmikin.
Tosi kauniisti tekisit Tanjuk, jos tuon siilin ottaisit, mutta helppoa se ei välttämättä ole, mutta toisaalta voi olla palkitsevaakin ja mennä hyvin.

Omistajat eivät voi kyllä täyttä hintaa siilistä pyytää, jos ikää on jo
2,5 v, ainakaan minun mielestäni.

[Tanjuk]

Päätimme, ettei meidän perheeseen kuitenkaan voida ottaa tuota vanhempaa siiliherraa. Onneksi hän sitten löysikin jo uuden kodin! =)
Me jäämme odottelemaan omaa siilivauvaamme, joka on "turvallisempi" vaihtoehto näin ensikertalaiselle.
Kiitos mielipiteistä, ne olivat tärkeitä:)