Pitipäs kaivaa tämä aihe pitkästä aikaa esiin, ja vielä näin oudosti kesäaikaan. Meillä koettiin todellisia kauhunhetkiä eepee Dinon kanssa tänään aamulla. Osittain kyse saattoi olla lievästä myrkytyksestä, joka sitten johti horrostusyritykseen. Kurjaa hommassa vielä oli se, että itse olimme poissa kotoa klo 22-02 joten en ihan tarkkaan tiedä tapahtumien kulkua.
Lisäksi parvekkeen ovi oli ollut yön auki, mutta mielestäni yö ei ollut mitenkään hirveän kylmä, eikä Dino yleensä ilman viilennyttyä edes mene parvekkeelle. Meillä on lasitettu partsi, ja lasit olivat kiinni. Ovi on yleensä aina auki, koska kesäisin asunnossa on todella lämmin ja se on ainoa keino laskea lämpöä hiukan.
Tänään kun heräsin puolen päivän maissa, kävin kahvinkeiton jälkeen huutelemassa Dinoa olohuoneessa, missä se siis oli ollut yön vapaana. Viimeksi olin nähnyt sen illalla klo 21 jälkeen normaalia lenkkeilyään harrastamassa, ja jätimme sen sitten vapaaksi kun lähdimme elokuviin. Elokuvista tullessamme meninkin melkein suoraan nukkumaan, eli en tiedä oliko Dino jo silloin horrostustilassa. Aamulla siis halusin nähdä minkä paikan Dino oli valinnut nukkumapaikakseen joten huutelin sitä, mutta normaalista poiketen se ei herännyt, mistään ei kuulunut rapinaa. Menin tutkimaan kuljetusboksia lattialla, ja sieltä kuuluikin siten raskasta puhinaa kun fleecekasaa tökin. Kaivoin siilin esille, mutta se vaan makasi kyljellään pää piikkien suojissa ja puhisi. Otin kuppiin jättiksiä, ja päästin pari niistä lattialle. Normaalisti Dinosta karisee unihiekka saman tien kun matoja tarjotaan, nyt se vaan kurkisteli hiukan fleecen seasta. Houkuttelin jopa siten että tyrkytin aika lähelle nenää yhtä matoa, mutta Dino ei vaan liikkunut. Lopulta se nousi seisomaan, ja huojui kuin humalainen. Se tuli boksista vaivaisesti pois ja huojui lattialla, näytti sekavalta ja kaatuili kyljelleen aina kun yritti kävellä. Siinä vaiheessa avomieheni meni tutkimaan parvekkeen, jossa meillä kasvaa mm. ruusupapua (myrkyllinen, ei tappava), ja löysi pudonneen kuivan lehdenriekaleen lattialta. Dino oli siis todennäköisesti maistellut sitä, koska se syö kaiken minkä löytää. En tiedä onko tällä yhteys kylmettymiseen, mutta saattaa olla että se tekee olon uneliaaksi.
Siinä vaiheessa otin siiliressukan käteen, ja se oli todellä kylmä! Siis niin kylmä että en käsitä miten se edes saattoi saada itsensä niin kylmäksi! Se kyllä söi jättiksiä, mutta leuat liikkuivat todella hitaasti. Käärin siilin fleeceen ja pidin paketin itseäni vasten ja käärin peiton ympärillemme. Avokki toi vielä kuumavesipullon ja sillä koitimme kangistunutta siiliä lämmittää. Tarjoilin sille pillarsseja välillä, kun niin pelkäsin että se lakkaa hengittämästä kokonaan, syödessään se näytti hiukan pirteämmältä. Eepeen omistajat voivat kuvitella paniikin määrän, kun normaalisti supervilkas siili vaan makaa paikallaan silmät puoliummessa ja antaa koskea esim. naamaansa ja korviinsa. Ja se kylmä vatsa vasta tuntuikin pahalta, sillä hetkellä ihmettelin että miten mikään niin kylmä saattoi olla elävä
No, loppu hyvin kaikki hyvin. Noin tunnin päästä Dino oli melkein ennallaan, ja annoin sille paljon ruokaa ja petasin sen lempparinukkumapaikkaan fleecekasan ja kuumavesipullon. Se juoksenteli hiukan, söi kaiken ruoan ja meni sitten pullon viereen fleeceihin nukkumaan. Äsken se heräsi taas, ja oli aivan entisellään. Tämä oli ensimmäinen ja toivottavasti vimeinen kokemus horrostusyrityksestä, toivottavasti kukaan ei joudu samaan tilanteeseen.
Ja parvekkeen ovi pysyy tästä lähtien meillä yöt kiinni, jos on pienikin epäilys että yöllä on viileää.