Hahaa nyt löysin täältä tälläisenkin keskustelun pätkän ja pakko tännekin päästä hehkuttamaan meidän vaavista..Hassu ja pitkä tarina, pakko päästä tännekin se purkamaan..
Yleensä kun olen eläimille nimiä keksinyt, ei ole tarvinnut muutamaa minuuttia kauempaa miettiä kun ovat tuleet kun apteekin hyllyltä. Tämä siilipienokainen oli todella vaikea pala. Rehellisesti voin tunnustaa että mietintää kesti varmaankin 3 viikkoa joka päivä ja kirjoittelin nimiä paperille sitä mukaa kun niitä mieleen tuli. Kun kävin äitini luona, sielläkin kaikki sisarukseni istuivat pari tuntia pöydän ääressä ja ehdotuksia kirjattiin ylös. Vaan mikään ei minulle kelvannut..Tuli kahlattua läpi Mauri Kunnaksen muutama kirja, pokemonit, kaikenmaailman piirretyt ja myös englannin kielinen slangi sanakirja..mutta ei..
Sitten kun olin juuri nukahtanut niin muistan että sain ahaa-elämyksen..sehän on Nalle..seuraavana aamuna kun heräsin, en muistanut mitään tästä ahaa-elämyksestä. Kun menimme anoppilaan iltapäivästä muistin asian yhtäkkiä heidä kotiovellaan ja karjasin miehelle kovaan ääneen että "Nalle!!!"..Mies katsoi oudosti että nyt se sitten sekos..kunnes selitin että just muistin että näin sellaista unta että meidän siilistä tulee Nalle..Siinä sitten yhdessä nyökkyteltiin että juu sehän on Nalle..
Vauva-kuvia nähtyään kaikki tuttavatkin ovat todenneet että juu-u, onhan se meidän siilivauva ihan Nallen näköinenkin.. Nyt jälkeenpäin vaan ihmettelen että kun se on niin yksinkertainenkin, miksi ihmeessä se oli niin vaikeaa..
Terveisiä vaan Anittalle ja meidän 4-viikoiselle Nallelle sekä siskolleen..Ja tietty myös Lara-mammalle ja Nukka-isukille!