Itse asiassa useimmat kasvattajat esim. USA:ssa (josta koko siilien lemmikkinä pitäminen on lähtöisin) toimivat valitettavasti mainitsemallasi tavalla. Poikasia syntyy paljon ja ruoka on monesti pääasiassa kissanruokaa. Ei ole harvinaista, että kasvattajilla on jopa kymmeniä siilejä, jotka asuvat sitten hyvinkin pienissä bokseissa, joissa on purupohja ja ei niin hirveästi virikkeitä.
Tässä kohtaa kannattaa muistaa, että meillä Suomessakin tilasuositukset olivat alunperin "muun siilimaailman" mukaiset (ts. melko pienet häkit/terrat olivat ok), mutta myöhemmin niitä on muutettu tuohon 1-2 neliömetriin.
Vastasyntyneitä poikasia kuvataan pesän ulkopuolella monessa maassa (mm. Saksa, Britit, USA), mutta meillä on onneksi hyvin levitetty tuota "odota 5 päivää" -periaatetta, mikä takaa emolle ja pesueelle rauhan.
Tässä on siis nähdäkseni kyse "siilikulttuurieroista". Meillä Suomessa siileillä on mielestäni aivan loisteliaat olot moneen muuhun maahan verrattuna, mutta muita tuomitessaan kannattaa muistaa, että siilismi on kuitenkin näissä maissa syntynyt ja niiden mallin mukaan on täälläkin monelta osin alunperin eletty.
Mitä tuohon asioihin puuttumiseen tulee, niin itse olen parilta (mustista poikasistamme kiinnostuneelta) kasvattajalta koettanut kysyä, eikö isompien tilojen järjestäminen olisi mahdollista, mutta tästä ei ole seurannut kuin keskusteluyhteyden katkeaminen
Ainahan sitä kuitenkin voi yrittää...