Meidän siili ei välitä kolinoista eikä räminöistä.
Sensijaan sanomalehden kahina ja muu sihinä säikäyttää. Ja yskiminen, mutta ei aivastelu. Ja minun hengityksen emo kyllä haistaa monen metrin päästä, vaikka vain päätä käännän. Jos olen selin niin emo saattaa syödä kaikessa rauhassa, mutta kun käännän päätä niin piikit nousee pystyyn. Nariseekohan mulla niska
Sydän meinas haljeta kun meillä alkoi porraskäytävän remppa ja siilillä on pienet poikaset. Porakoneen jyrinä ja tärinä ei emoa heilauta eikä näköjään poikasiakaan. Tulivat eilen kaikessa rauhassa ulos pesäkopista maailmaan tutustumaan ja raksuja maistelemaan, vaikka rapussa kolisteltiin.