Kirjoittaja Piikki » 17 Maalis 2004, 10:25
Kyllä se vaan on näin, että eläimillä on myös ne hyvät hetkensä huonojen lisäksi. Välillä pitää ärhennellä ja toisinaan yllätetään aivan lutuisella käytöksellä.
<br>
<br>Piikin kanssa tehdään edelleen työtä, jotta poitsusta tulisi kesysiili. Onkohan liian suuret toiveet/odotukset? Muutosta on lokakuusta tapahtunut aivan valtavasti, toisinaan Piikki vallan näyttää riemastuvan, kun pääsee syliin kiipeilemään ja rapsuteltavaksi. Toisena päivänä onkin sitten eri juttu, piikit pörhössä piiloon. Puremista en ole kokenut lainkaan, paitsi kerran kun olin juuri laittanut hajuvettä ja Piikki kiipesi kaulalleni. Vieraat ihmiset ovatkin sitten Piikin puruleluja. <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/biglol.gif" border="0" align="" alt=""> Tai sitten ukkoni hikiset sukat! Niitä on kiva näykkiä, oli ne sitten jalassa tai lattialla lojumassa. <img src="http://www.suomensiiliyhdistys.fi/forum/img/smile/grin.gif" border="0" align="" alt="">
<br>
<br>Palloksi Piikki ei enään mene lainkaan, paitsi kun herättää kesken unen päiväsaikaan. Alkuaikoina pallona piti olla jopa kymmenenkin minuuttia koko ajan tuhisten ja pomppien. Sen olen kyllä huomannut, että jos on päiviä, etten ehdi viettää aikaani Piikin kanssa, mennään ns. takapakkia kesyyntymisessä.
<br>
<br>Tsemppiä Sirpa Tuffen kanssa!