valitettavasti myös tänän "pikku kaverin" voimat hiipuivat 5vrk iässä. illalla huuto lakkasi ja vielä aamulla 8 aikaa se söi myt äsken se löytyi kuolleensa
nyt sen on hyvä olla äitinsä hoivassa sisarustensa seurassa. tiesin riskin poikasten kuolemaan kunne silloin jouduin muutaman tunnin ikäisenä adoptoimaan olisivatpa saaneet elää emon kanssa pitempää ni tulevaisuus olisi ollut ehkä parempi. no monta pv ne jaksoivatkin ja näytti o lupaavalta kun kasvoivat. no tiiän kuitenkin että kaikkeni yrtin enkä tunne huonoa omaa tuntoa siitä etten olisi yrittänyt kaikkea pienten ja emon pelastamiseksi.
wiviania ja lapsia kaivaten:
rokkisiilin väki