Moikka!
Hups, kävin täällä kerran ja sitten pääsi unohtumaan.
Niin siis eipä meillä kovin suuria salaisuuksia ole Millin pitkälle iälle. Normaali perushoito, syönyt aina laadukkaita kissan raksuja, matoja, sirkkoja, torakoita, kanaa, kalkkunaa ja lihaa yms.. Pääpaino ollut öttiöisissä ja lihoissa, sitten raksuja esim. jos on pitänyt jo aamusta ruokkia. Kasviksia ei ole saanut melkein koskaan, kun ei ole niitä huolinut.
Milli on huonomaineisesta eläinkaupasta (!) ja ihmettelen aina itsekin, miten voikin olla ollut niin hyvä onni matkassa. Poikasena Millillä oli kapi pariin kertaan, ennen kuin loishäätö auttoi. Sitten sillä oli muistaakseni 3-4-vuotiaana pitkään ongelmia massun kanssa, siis vihreää limaa tuli yhtenään peräpäästä, mutta mitään ei lääkärissä löydetty vaik kuin tutkittiin ja hoidettiin. Lopulta se sit vaan asettui.. Muita sairauksia Millillä ei ole ollutkaan, ei edes loukkaantumisia tms.
Juuri kyselin Millin kuulumisia, niin edelleen porskuttaa, on kuulemma vauhti jo hidastunut ja pysyy enemmän paikoillaan. Rauhallinen vanhus siis on. Ikää onkin huomenna jo 5 v ja 10 kk.
Millin painoa en tiedä juuri tältä hetkeltä, mutta mulla ollessaan se oli 450-500g eli välillä vähän pulleassa kunnossa, mutta yleensä ihan sopusuhtainen siili.
Ulkoilua harrastettiin aika satunnaisesti kesällä.. Liikkumatilaa Millillä oli ja on edelleenkin koko huone ja juoksupyörä on ollut myös aina käytössä. Ja lämmintä on ollut aina
Hyvää onnea siis tarvitaan ja tietty huolellista ja säännöllistä hoitoa. Ei sen kummallisempaa.. Hassua kun piti aikoinaan poikasiakin Millillä teettää, mut jätin sen sikseen, koska eläinkaupasta, josta Milli oli, oli tullut myös WHS-sairaita siilejä. Eipä ole WHS:aa vielä ilmennyt, mutta varmuus paras.