Suomen Siiliyhdistys

Kirjoittaja **Marianne** » 24 Syys 2009, 12:08

Voi

Osanottoja kovasti! Sitkeä siili Ukko oli ja komea..

Kirjoittaja **lafleur** » 24 Syys 2009, 17:29

Osanottomme, voimia jaksamiseen!

Meidän molemmat koirat ovat kuolleet vuoden sisällä samaan vaivaan, sydämen vajaatoimintaan. Toinen koirista jouduttiin lopettamaan viime viikolla, sydän oli laajentunut niin pahasti että painoi henkitorvea lyttyyn. :'(

Kirjoittaja **Tapsu** » 24 Syys 2009, 18:48

Lämmin osanotto Juliuksen perheeltä!

Kirjoittaja **Marianne** » 24 Syys 2009, 20:11

lafleur: kamalaa tuo!! Osanottoja sinulle koirien menetyksestä

Kirjoittaja **lafleur** » 09 Loka 2009, 17:37

Tultiin juuri Randan kanssa ensimmäiseltä kunnolliselta eläinlääkärikäynniltä Jan Ivenin luota.

Randalla on ollut erinäisiä oireita, esimerkiksi:
- painon laskeminen liian nopeasti (vielä vajaa vuosi sitten Randa oli 520g paksukainen, nyt enää 350g, viimeinen 50g lähtenyt vajaassa parissa kuukaudessa)
- heräilee päivisin, kulkee vaappuen pitkin asuntoa ylös ja alas
- juonut monena yönä vesikupin aivan tyhjäksi
- järsii takajalkojaan
- ihon ajoittainen rajuhko punoittaminen

Muuten Randa on käyttäytynyt normaalisti ja vaikuttanut mamin silmiin terveeltä pikku siililtä. Viime sunnuntaina se kuitenkin oli outo, en osaa tarkemmin kuvailla, ja silloin päätin varata lääkärin koska tuli sellainen tunne että kaikki ei ole hyvin.

Iven tutki Randan rauhoituksessa, otettiin verikokeet ja röntgenit. Päälöydös oli yllättävä ja aika ikävä; Randan keuhkot ovat epänormaalit, niissä on kauttaaltaan jotain tiivistymää, eikä ilma kulje niissä riittävästi. Kuvista näkyi että Randan suolistossa on enemmän ilmaa kuin sen keuhkoissa, jotka olivat kuvassa mustan sijasta vaaleat kauttaaltaan.

Myös henkitorven asento oli vääränlainen, mikä viittaisi sydämen laajentumaan mutta tästä ei saatu varmuutta koska sydäntä ei saatu yhteenkään kuvaan näkyville. Veriarvoissa ei näkynyt mitään hälyttävää.

Selkärangassa todettiin rappeumaa ja jotain kalkkikertymiä. Niistä ei kuulemma alkuvaiheessa ole haittaa mutta saattavat muodostua ongelmaksi.Pyysin myös katsomaan Randan silmät koska olen pitkään epäillyt sen olevan täysin sokea. Ja niin tuo ilmeisesti onkin, pupillit sojottavat yhteen suuntaan eivätkä reagoi mihinkään, edes valoon!

Hoitokokeiluksi saatiin kortisoni kuuri Prednisolon 5mg (alkuun 1/4 tabletilla). Iven ei osannut sanoa, mistä tuo keuhkojuttu voi johtua, mutta sanoi että nämä oireet ovat vakavia ja täytyy ruveta tarkasti seuraamaan sen hengitystä.

Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia? Alan juuri selaamaan sairaspalstaa josko löytyisi jotain samankaltaista.

Kirjoittaja **Kutri** » 09 Loka 2009, 18:57

Ei ole totta!!!! Hyvä kuitenkin että saitte selvyyden noihin oireisiin!!! Niin paljon voimahaleja sinne ja pusuja Randalle! Pidäthän ajantasalla että miten teillä menee..

Kirjoittaja **tini** » 10 Loka 2009, 09:11

Herrajesta! On pienellä siilillä monta vakavaa vaivaa

Molemmille teille voimia!

Kirjoittaja **rosmarine** » 13 Loka 2009, 14:58

Meillä on ollut Mollyn kanssa tuota painonseurailua ja siitä huolehtimista nyt jo jonkun aikaa. Muutettiin heinäkuun alussa ja palautin silloin kaverilta lainaamani vaa'an takaisin, ja noin kahden kuukauden päästä vasta sain uuden hankittua. Punnasin tietysti Mollyn ja järkytyin, vaaka näyttikin yhtäkkiä 310grammaa, vaikka tyttö on täyskasvuiseksi tulonsa jälkeen painanut tasaisesti 360-375grammaa.
Soitin eläinlääkäriin ja kyselin mitä tehtäisiin kun tyttö on muuten täysin oma itsensä, syö, ulostaa, juoksee ja on virkeä ja vetreä. Sain ohjeeksi seurailla painoa ja madottaa Mollyn. Madotus on hoidettu pari viikkoa sitten ja nyt on mennyt kolme viikkoa, ja paino sahaa 290-310 gramman välillä taukoamatta. Olen yrittänyt antaa ruokaa hitusen enemmän kuin yleensä ja vitamiinilisää saa, joten emme enää keksi mikä tytöllä voisi olla, kun paino ei vaan palaudu vaikka muutosta on jo 3 kuukautta.
:/ Mollyn korvat ovat myös menneet piparille tässä noin kuukauden aikana aika reilusti.

Eläinlääkäri sanoi sitten että tuokaapa näytille siilu, ja huomenna sitten mennään kuitenkin tarkistamaan onko Mollylla joku, vai miksi paino ei palaudu. Kokemuksia?

Kirjoittaja **Jennimaria** » 16 Loka 2009, 22:46

lafleur: Näkyykö Randan silmissä merkkejä tuosta sokeudesta? Ovatko ne siis esim. harmaat? Katselin viime viikonloppuna meidän Tuhnun silmiä ja mielestäni ne olivat jotenkin vaaleammat kuin ennen... no, nyt ne ovat selvästi "harmaat" keskeltä, pupilleista. Yritin taskulampun kanssa soikkailla niihin, ja mielestäni siili ei reagoinut oikein mitenkään. Se myös liikkuu ihmeen vauhdikkaasti asumuksessaan nytkin, vaikka valot ovat päällä. Yleensä se on valoisassa huomattavasti varovaisempi, ei siis mielellään tule kaapista aitauksen puolelle jos on valot päällä.
Silmissä ei kuitenkaan näy muuta outoa, eivät ole punaiset eivätkä ilmeisesti kutise. Ottaa päähän kun nyt on perjantai-ilta ja koko viikonloppu edessä. Mistä yhtäkkinen sokeus (?) voi johtua? Voiko eläinlääkäri tehdä mitään? Kyllä siili varmaan huononäköisenä tai sokeana pärjää, mutta mistä ihmeestä tuo on voinut tulla.

Kirjoittaja **lafleur** » 16 Loka 2009, 23:55

Randalla huomasin sen niin, kun katsoin sen silmiä kirkkaassa valossa kun se oli selällään käsissäni. Kirkkaassa valossa näin pupillit, ja ne eivät liikkuneet ollenkaan, ne sojottivat kieroon todella oudosti, eivätkä reagoi sen enempää valoon kuin äkkiliikkeeseenkään. Värinmuutosta en ole havainnut. Nykyään Randa myös juoksee pyörässä vaikka olisi täydet valot päällä.

Voi Tuhnu parka, kuulostaa tosi ikävältä että noin yhtäkkiä on tapahtunut tuollainen muutos! Mulla ei ole aavistustakaan mistä voisi johtua.

Kirjoittaja **Jennimaria** » 17 Loka 2009, 23:24

Nyt ovat Tuhnun silmät molemmat ihan harmaat. Eilen siis vasen silmä näytti hieman paremmalta kuin oikea, mutta nyt on sekin harmaa. Yritin etsiskellä infoa tuosta harmaakaihista täältä foorumilta, mutta löysin kovin huonosti...
Pupillit eivät kuitenkaan sojoita vain yhteen suuntaan, vaan esim. ruokaa tarjottaessa siili selvästi katsoo ruuan suuntaan, kääntelee siis silmiään. Voiko se vielä nähdä niillä jotain? Kovin ovat huonon näköiset. Ja vielä on koko pitkä sunnuntai edessä ennen maanantaiaamua. Olen aivan neuvoton ja surullinen pienen puolesta.
Lueskelin yksisilmäisistä hienosti pärjäävistä siileistä, mutta entäs jos siili on kokonaan sokea? Onko kellään kokemuksia? Tuhnu täyttää joulukuussa vasta 3vuotta.

Kirjoittaja **Jennimaria** » 19 Loka 2009, 09:46

Sain Tuhnulle ajan Vettoriin Jenni Eloluodolle huomiseksi. Soitin myös Rauliolle, joka epäili nimenomaan tuota kaihia, tosin sanoi Tuhnun olevan kaihipotilaaksi hieman nuori, mutta ei kuitenkaan harvinaisuus. Tuhnu on siis 2v 10kk vanha.
Raulio sanoi myös, että mikäli silmien harmaa alue ei sijaitse silmän sisällä (kaihi) vaan pinnalla, voi kyseessä olla sarveiskalvon tulehdus, mihin määrätään yleensä tippoja. Itse en kyllä jaksa tulehdukseen uskoa, sillä silmä ei rähmi tai vuoda, eikä ole punainen tms.
Huomenna sitten Vettoriin, ehkä sen jälkeen ollaan vähän viisaampia. Mielessä pyörii kovin kurjia ajatuksia sokean siilin kanssa elämisestä... Voiko sokea siili elää "onnellista" elämää, vai onko se siilin kiusaamista. Kaikinpuolin normaalilta Tuhnu kyllä muuten vaikuttaa.

Kirjoittaja **lafleur** » 19 Loka 2009, 10:00

Mä uskon että sokea siili pärjää vallan mainiosti, ei missään nimessä ole kiusaamista! Niillä kun on muutenkin tosi huono näköaisti, ovat yöeläimiä ja toimivat luonnostaan pääasiassa haju- ja kuuloaistin varassa.

Kirjoittaja **Marianne** » 19 Loka 2009, 10:29

Sokea siili pärjää varmasti, kuten lafleur sanoi, niillä on jo valmiiksi huono näkö ja menevät nenän avulla joka paikkaan

Eihän sitä pimeässä voi muutenkaan kovin hyvin nähdä.

Kirjoittaja **Jennimaria** » 19 Loka 2009, 11:09

Heh, ihana tuo "Eihän sitä pimeässä voi muutenkaan kovin hyvin nähdä."-kommentti

Juu siis en tarkoittanut että ryntään siiliä nyt lopettamaan tuon takia, mutta tuli vaan kurjia ajatuksia mieleen. Tuhnu tosiaan vaikuttaa täysin normaalilta, eikä sitä tunnu silmät häiritsevän mitenkään.
Yritän tässä vielä parhaillani saada eläinlääkäreitä kiinni, sillä ajattelin, että voisin viedä siilin lääkäriin ihan täällä Raumalla, mikäli tuo silmien tutkiminen on pieni ja vaivaton operaatio, ja mikäli "tavallinenkin" eläinlääkäri osaa sanoa vaivan nimen vain katsomalla.
Enkä siis yritä päästä vain helpoimman kautta, vien Tuhnun vaikka maailman ääriin jos on pakko. Mikäli silmien tutkiminen vaatii rauhoitusta tai muita "isompia" toimenpiteitä, niin sitten lähdetään kyllä Vettoriin.

Muoks: No niin, soitin Vettoriin ja nyt sitten odottelen Eloluodon soittoa. Hänen ois tarkoitus tänään jossain vaiheessa soitella.

Suomen Siiliyhdistys

Siilien sairasosasto osa 3