Siilien sairasosasto osa 3

[Kutri]

Niinhän noi siiluraiset aina yllättää just noissa sairauksissa ja varsinkin jos on kasvaimista kyse. Siili on kyllä mahti eläin piilottaan kaikki mahdolliset ja syö ja juoksee usein ihan viimeseen saakka kunnes menee ns. "suorilta jaloilta" ja yllättää orjansa surullisesti. Eihän noita voi etukäteen arvata. Ihana jos on sielä vielä yksi lohduttaja!

[iida_]

Meillä on ollut ongelmia meidän EP-poika Herkuleksen kanssa, kun jätkä päätti lopettaa syömisen. Pari viikkoa sitten se alkoi oksennella, mikä kuitenkin hoitui lääkkeillä. Oksentelu katosi, mutta ruokahalu ei tullut takasin. Herra on laihtunut n. 70g tässä 2,5 viikon aikana ja painaa enää hoikat 330g, eikä ruokahalu meinaa millään palata.

Lääkäri ei tunnustelemalla löytänyt mahasta mitään poikkeavaa ja määräsikin antibioottikuurin, koska epäili suolistotulehdusta. Nutriplussan ja lääkkeiden voimalla mennään nyt, kunnes saadaan uusi aika lekurista. Jätkä on mennyt hiukan huonoon kuntoon ja on aika väsynyt, toivottavasti saatais se nyt kuntoon.

[Kutri]

Voi ei! Herkulekselle parannuspuhalluksia ja tsemppiä!

[tini]

Katottiinki Herkuleksen suuhun edellisellä käynnillä? Ettei vaiva olis ennemmin suussa kun mahassa..? Tosin oksentelu nyt ei suusta johtune, mutta syömättömyys..
Nutriplussan lisäks kannattaa tehä hyönteisjauhelihavesivelliä, jota työntää ruiskulla suuhun. Parannusmatoja Herkulekselle!
Missä ootte käyny lääkärissä?

[Annasd]

Huolissaan! Tässä äsken kun herättelimme Nuuttia (1v), löysimme suht. tuoretta oksennusta pesästä. Ruoasta oli syöty puolet (keitetty banaani jäänyt syömättä) ja broilerinjauheliha oli syöty kokonaan, mutta herra nirsoilee kyllä muutenkin banaanin suhteen. Vatsa toimi juoksupyörän kunnosta päätellen viime yönä normaalisti, mutta pissaa oli tullut normaalia enemmän. Nuutti näyttää kyllä muuten tosi virkeältä ja normaalilta. Mistä tässä voisi olla siis kyse? Oliko pelkkää pahoinvointia vai onko jotain merkkiä vakavammasta?

[tini]

En mä olis huolissani vielä, vaikka tilannetta toki kannattaa seurata. Jos oksentelu jatkuu, olis hyvä olla yhteydessä lääkäriin, jotta voi tarvittaessa käydä sitten näytillä
Kysyn nyt vielä tarkennusta tuohon ruokavalioon.. Eli onko siilin ruoasta puolet keitettyä banaania ja puolet jauhelihaa? Siilihän on hyönteissyöjä ja sen päivittäisestä ruoasta n.70% pitäisi olla erilaisia hyönteisiä. Kasvikset ja hedelmät eivät juuri siilin massussa sula eli ovat käytännön turhia siilien ruokavaliossa. Jos näitä haluaa siilille syöttää, olisi ne hyvä tarjoilla tuoreena (ei keitettynä eikä paistettuna).
Toivottavasti Nuutin oksentelu ei jatku

[Kutri]

Samaa mieltä kuin Tini! Tuo oksentelu saattaa johtua ihan siitä että siilin vatsassa on jatkuvasti ruokaa joka ei sille sovi alkuunkaan. Eli ei banaania siilille! Siilin ruokavalio kannattaa korjata nyt mahdollisimman pian oikeanlaiseksi kun se on vielä nuori ettei tule muita haittoja ja puutostiloja moisesta. Lukekaa lisää tietoa oikeasta ruokinnasta käyttämällä ylälaidan hakua. Olen myös kerännyt tietoa ruokinnasta omille sivuilleni: <a href="http://www.nokinassut.net/siilitieto/ruokinta.php" target="_blank" rel="nofollow">http://www.nokinassut.net/siilitieto/ruokinta.php</a> Hyvää tietoa saa myös Tähdenlennon sivuilta: <a href="http://www.tahdenlennon.com/ruokinta.htm" target="_blank" rel="nofollow">http://www.tahdenlennon.com/ruokinta.htm</a>

[Rni]

Pikkuinen Alpo-parka on selvinnyt lähes koko kolmivuotisen elämänsä yhdellä ainoalla hilsetaudilla, joka sekin hoitui lähes heti antibiooteilla. Nyt kolmivuotissynttäreiden kynnyksellä herra on melkoisen kipeänä ja huoli on kova tämän palstan vastaavia tarinoita lueskellessa.

Huomasin keskiviikkona aamulla, että osa sirkoista oli jäänyt syömättä, ja eilen aamulla alas oli saatu vain pieni muren jauhelihaa. Tämä jo itsessään oli ihan tarpeeksi nostamaan huolen pintaan, sillä olen aamuisin tavallisesti nähnyt muuta kuin tyhjän ruokakupin vain silloin, kun olen kokeillut antaa jotain uutta kuten etanoita. Alpo on lisäksi tavallisesti tosi "siisti" kaveri - kakat tulee joko hiekkalaatikkoon tai pyörään, mutta nyt aamuisin oma pesä oli täynnä (puoli)märkiä kakkaviiruja. Tarpeiden tekeminen näytti luonnistuvan tosi huonosti: häntä nousi pystyyn ja näki, että jonkinlaista efforttia tässä nyt nähtiin jotta tavara tulisi ulos, mutta lopputulos oli hyvin vähän löysää ja vetistä tavaraa.

Vein poitsukan eläinlääkärin Pirkkalan Oivaan eilen, lääkäri epäili suolistotulehdusta ja sain Tylosin-kuurin annettavaksi 10 pv ajaksi. Sivumennen sanottuna lääkkeen sisälle saaminen oli todellinen diplomatia- ja voimakeinotaitojen kymmenottelu, jonka voiton onneksi lopulta korjasivat orjat.

Tänä aamuna ulos tuli edelleen ripulia, mutta aiemmin kohtuunormaalin värinen uloste oli nyt todella tummanvihreää, sellaista sammaleenväristä. En oikein tiedä onko kehityskulku nyt siis parempaan vai huonompaan päin, kun näin radikaalisti muuttui. Minkähänlainen ruoka tulehduksen kanssa toimisi parhaiten? Nutriplussan tarjoaminen säännöllisesti lienee myös hyvä?

Alpo on ollut koko prosessin ajan todella virkeä, mikä minua myös ihmetyttää. Luulisi että vähän syöneellä raukalla ei riittäisi voimat potkia vastaan lääkettä annettaessa kuin Valentin Kononen konsanaan, mutta sitkeästi kaveri ruiskua viuhtoo pois naamaltaan.

Huoli pojan tilasta on kova. Toivottavasti uni auttaa.

[pirzu]

Täytyy kyllä sanoa, että siilit osaavat yllättää ja mitä järkyttävimmin tavoin. Huomasin viikonloppuna, että Liljan virtsan joukossa on verta ja että sen vatsakarvoissa oli myöskin verta. Päivystävä eläinlääkäri ei osannut auttaa, joten odotin maanantaihin, että saisin soitettua muille eläinlääkäreille. Tähän mennessä tila paheni hieman: huomasin, ettei Lilli saanut kunnolla ulostettua ja että pimpsukasta tuli verta. Lisäksi painelin vatsaa, jossa tuntui jotakin kovaa, mutta oletin sen olevan paisunut virtsarakko tai jokin muu vastaava, joka sopi kuvaan, koska aiemmin en ollut kovaa siinä kohdin tuntenut. En osannut kunnolla odottaa pahinta.

Soittelin eri eläinlääkäreille ja oikein kukaan ei osannut sanoa asiaan mitään eikä halunnut lähteä tutkimaan asiaa. Soitin lopulta Vettoriin Raisioon, josta sain ohjeet, mitä asialle voisi tehdä. Röntgeniä, ultraa ja vatsan tunnustelua. Sairausvaihtoehdoiksi annettiin virtsatietulehdus, virtsakivet, kasvaimet, suolistotulehdus jne. Olisivat ottaneet Raisiossa siilin vastaan, mutten kuitenkaan halunnut Liljaa niin pitkälle lähteä viemään. Aikani soiteltuani ympäri ämpäri Porin aluetta sain ajan täksi päiväksi eläinlääkärille, joka ei ollut hoitanut siilejä, mutta jyrsijöitä kuitenkin, eli ajattelin että kokoluokka ainakin täsmäisi. He varmasti osaisivat katsoa, mikä tyttöä vaivaa, ainakin antamillani ohjeilla.

Tänään sitten vein Liljan tutkittavaksi. Ensin jännitti, mitä Lilli mahtaa tykätä lääkärissä olosta, viime kerralla kun se oli koko toimituksen ajan ollut pelkkänä piikkipallona. Nyt se oli ennemminkin utelias. Röntgen sujui hienosti, mutta vatsaan se ei antanut koskea. Lillille jouduttiin antamaan kahteen kertaan rauhoittavaa, ennen kuin se alkoi olemaan rauhallinen. Ensimmäisen piikin vaikutuksen jälkeen Lilli vinkui niin sydäntä särkevästi, että itku meinasi päästä. Toisen jälkeen ääni hiljeni. Lopulta siilunen nukutettiin, jotta lääkäri pääsi ultralla tutkimaan vatsaa.

Istuskelin tuloksia odotellen käytävällä, kunnes mut pyydettiin katsomaan ultraa. Pahin painajaiseni toteutui: Liljalla oli lantion kohdalla valtavan kokoinen kasvain. Kokeilin Liljan vatsaa, josta tunsi selkeästi kasvaimen. Lääkäri painoi virtsarakkoa ja virtsa oli aivan kirkasta, eli mitään tulehdusta siellä ei ollut. Mulle tuli heti ihan voimaton ja neuvoton olo ja alkoi pyörryttää. Mietin vaan, miten en voinut huomata kasvainta? Voi kunpa olisin ollut tarkempi, ehkä Liljalla olisi ollut paremmat selviytymismahdollisuudet varhaisemmassa vaiheessa!

Lääkäri kuitenkin sanoi, että kun eläin on nukutettuna ja velttona niin kasvain on helpompi huomata silloin, kuin jos eläin olisi hereillä. Hän suositteli vielä kokeilemaan leikkausta, mutta jos kasvain on suolessa kiinni, niin mitään ei ole tehtävissä. Jos se on kohdussa, niin se voidaan yrittää poistaa, mutta silti jo pelkässä nukuttamisessakin on suuri menehtymisriski. Sen riskin aion ottaa, jotta tiedän tehneeni kaiken, vaikka Lilja nukkuisikin pois. Huomenna ysiltä on leikkaus, toivon parasta ja pelkään pahinta.

Se on vielä sanottava, vaikka tästä kertomuksesta tuleekin varmaan metrin pituinen, että koko tämän ajan Lilja on käyttäytynyt normaalisti, ollut yhtä virkeä ja syöppö kuin aina ennenkin (syömisen kanssa ei ole koskaan ollut mitään ongelmia!). Ainoastaan verestä ja ulostamisvaikeuksista on voinut havaita, että siilillä on jotakin vialla. Silmämääräisesti ei muuten ole voinut tietää kasvaimesta mitään. Silloin tällöin olen vatsaakin painellut, mutten ole kasvainta tästä huolimatta aiemmin huomannut. Siilit ovat kyllä aika sitkeitä sissejä!

[Tiinuski]

voi Tsemppiä kovasti huomiseen operaatioon, toivotaan, että kaikki menee hyvin ja neiti toipuu!

[Bella]

Voi kamala Nyt kaikki peukut pystyyn ja muilta siileiltä onnentuhinoita sinne että kävisi hyvin!

[Kutri]

Nämä kasvaimet ovat siileillä kyllä niin harmillisia. Minkä ikäinen Lilja on? Tsemppiä ja voimia! Laita kuulumisia kun operaatio on ohi.

[pirzu]

Kiitokset tsempeistä, niitä tässä todella tarvitaankin. Lilja on vasta 2 v 2 kk, en osannut odottaa, että näin varhaisessa vaiheessa sattuu jotain noin ikävää Tällä hetkellä siilurainen makoilee hiekkiksessä, joka on sille epänormaali makoilupaikka. Eilen teki myös samoin. Luulen, että on yrittänyt mennä ulostamaan, mutta on uupunut kesken suorituksen. Muuten hän on voinut ihan ok, nukutuksesta ja rauhotuksesta selvisi ihan hyvin. Meni jopa syömään pienessä tokkurassa pari kerrosta makuupaikkaa ylemmäksi, vaikka ruuat olivat makuupaikan kanssa samassa kerroksessa, tosin "terassin" puolella (Lilja asustelee vitriinissä, johon on tehty aitaus ulkopuolelle).

Huolissani odottelen huomista, tunnit kuluvat pikkuhiljaa. Kun vain pikkuinen jaksaa sinne asti. Nukutuksen kannalta varmasti plussaa on se, että Lilja on pystynyt syömään, niin ei ole niin heikko kuin mitä syömättömänä olisi. Kasvaimen sijainti ratkaisee nyt kaiken.

[pirzu]

Niin siinä sitten kävi, kuten pelkäsinkin. Kasvain oli toisesta päästään kapseloitunut, mutta toinen pää oli virtsarakossa ja -johtimissa kiinni. Mitään ei ollut enää tehtävissä, joten Lilja pääsi ikiuneen eilen.

Lilli oli urhea siili, joka jaksoi viimeisenäkin yönään olla reipas, söi kaiken minkä hänelle illalla laitoin ja juoksi pyörässäkin vielä. Viimeisenä päivänään Lilja tuli aamulla fleecemyssystään kurkkaamaan mua, todennäköisesti tiesi, mitä tuleman piti. Ehkä kysyi, joko mennään. Kiltisti Lilli antoi mun laittaa hänet kantokoppaan ja viedä eläinlääkäriin. Eläinlääkäri sai ilman suurempia vastusteluita laittaa rauhoittavan piikin Liljan jalkaan, ja Lilli ei tällä kertaa pitänyt kovaa vinkunaa. Oli varmasti helpottunut tietäessään, että tuska ei kestä enää kauaa. Päätös lopettamisesta oli raskas, mutta helppo. En voinut jättää toista enää kitumaan tänne, nyt on Lillin mukavampi pyydystää syötävää paremmilla matomailla. Lepää rauhassa, siiliystäväni <3

[Tarja T ja Siiri]

Voih, sydän kylmänä on täällä odoteltu kuulumisia Lillistä.

Lämmin osanottomme ja paljon jaksamista teille!

"Suolahden siililä"