Yllättävä sairastuminen vei aina niin reippaan ja rohkean siilityttömme muutamassa päivässä todella huonoon kuntoon. Tuhnu päästettiin lähtemään aamulla. Tarkempaa infoa Tuhnun sairastelusta löytyy Siilien sairasosastolta.
Olo on aivan hirveä ja koko asunto niin kovin tyhjä. Hieman kuitenkin lohduttaa tieto siitä, että ainakin pienellä on nyt hyvä olla. Enää ei mihinkään satu ja jalatkin kantaa kuin ennen.
Tämä kappele on soinut päässäni ja autossani pari viimepäivää... Loistavaa Hectoria lainatakseni:
"Kun äänet aamun täyttää ja mä poistunut oon
Tuuli tyyntyneen jo näyttää
Haahka ui kaislikkoon
Ja kun hiljaa katsot rantaa olet lehdetön puu
En voi vastausta antaa nyt sen saa joku muu
Jossain kauempana kuljen ja ihmettelen
Miks itket etkä huomaa että luonas en minä ollutkaan
Milloinkaan
Se minä ollut en, ollenkaan
Niin kuin tähti yksinäinen ilta taivaalla on
Astronautti ensimmäinen, joka jäi aurinkoon
Ja sä ootat siinä iltaa kasvot ikkunaan päin
Kuljet muistojesi siltaa
Sinun itkevän näin
Jossain kauempana kuljen ja ihmettelen
Miks itket etkä huomaa että luonas en minä ollutkaan
Milloinkaan
Se minä ollut en, ollenkaan
Se minä ollut en
Milloinkaan"