Siilien sairasosasto osa 3

[Napoleon]

Hups, tuli kahteen kertaan

[Kutri]

Herneet yms. kasvikset/vihannekset eivät sovellu siilin luontaiseen ruokavalioon ja voivat aiheuttaa kovia vatsavaivoja ja kaasua suoleen. Herneet pois ruokavaliosta siis ja tosiaan monipuoleista ötökkäruokavalioo tilalle.

[Bella]

Yhdyn kutriin, vaihda vihannekset ötököihin. Jos uloste on kovaa niin voisit antaa siilisi kahlata lämpimässä vedessä, auttaa ainakin ummetukseen ja varmaan vähän lievittäisi kipua kunnes uloste on taas normaalia.

[Janski]

Surulliset tunnelmat täältä Oulun seudulta. Kaksi ja puoli vuotias Inka siili alkoi oireilla alku viikosta whs:n kaltaisilla oireilla, eli takapäästä meni kokonaan tunto. Liikkuminen oli työlään näköistä ja juoksupyöränkäyttö ei onnistunut, tosin ruoka maistuikin entiseen tapaan. Säikähdin tietenkin että kyseessä on whs, kun en muita oireisiin sovia sairauksia keksinyt.
Sain varattua Inkalle ajan perjantaille eläinlääkäriin. Olin siis varautunut pahimpaan, mutta eihän se auttanut kun eläinlääkäri diagosoi whs:n. Olisi voinut ottaa siilin kotiin siksi ajaksi, että sairaus etenee vielä pidemmälle. Siilin liikkuminen oli jo tässä vaiheessa tuskallisen näköistä joten päätin että on armeliaampaa päästä pieni tuskistaan. Kova paikka oli omistajalle, ei siilillä kuitenkaan niin pitkää elinikää ollut takana. Eviralle lähti pieni ruuminavaukseen jotta saadaan varmuus sairaudesta. En löytänyt inkan sukupapereita, mutta Suolanden Tarjalta oli Inka meille tullut. Kirjoittelen kun saa varmistuksen sairaudesta.

[Tarja T ja Siiri]

Lämmin osanotto Suolahdesta.

Kiitos, että laitoitte pikkuisen Eviraan tutkittavaksi.

[Janski]

Kiitos. Toivotaan että saadaan selvyys mikä aiheutti halvauksen.

[Muru]

Huomasimme kesäkuussa Muru-siilin mahan ja rinnan seudulla kaksi n. sormenpään kokoista pattia. Varasimme heti ajan eläinlääkärille, jossa selvisi, että patit ovat kasvaimia. Koska patit olivat luullaksemme ilmestyneet lyhyen ajan sisällä ja Muru vaikutti eläinlääkärinkin mielestä pirteältä ja eläväiseltä päädyimme poistattamaan patit leikkauksella ja lähettämään ne sitten patologille tutkittavaksi. Itse leikkaus meni (omistajan jännityksestä huolimatta) hyvin ja jo parin tunnin päästä eläinlääkäristä soiteltiin, että pieni siilityttö jo laskuhumalassa repii sanomalehtiä ja potilaan voi hakea kotiin. Jälkihoidoksi saimme kipulääkettä ja antibiootteja. Haava oli suljettu liimalla eikä tarvinut sen kummempia hoitotoimenpiteitä.

Muru toipui leikkauksesta nopeasti ja oli jo ensimmäisenä yönä pirtänä juoksupyörässä juoksemassa ja ruokakuppikin tyhjeni saman tien. Haavat paranivat itsekseen ajan kanssa. Eläinlääkärin mukaan patit saatiin hyvin poistettua ja on mahdollista, että kaikki kasvainkudos saatiin pois. Patologilta tuli ikävämpiä uutisia, sillä kasvaimet olivat pahanlaatuisia. On siis mahdollisuus, että kasvaimet tulevat takaisin tai ovat synnyttäneet etäpesäkkeitä muualle. On kuitenkin myös mahdollista, että kaikki kudos saatiin pois ja kasvaimia ei enää tule lisää. Murulla on ikää jo 3 ja puoli vuotta, joten olemme päättäneet, että jos kasvaimia tulee lisää ja ne alkavat vaivata, päästetään Muru matoisammille maille. Tällä hetkellä Muru kuitenkin elää yhtä reippaana ja pirteänä kuin ennen patteja Jakamalla tämän tarinan haluaisinkin myös kannustaa muita siilinomistajia siihen ettei aina kannata luovuttaa heti. Yksi mahdollisuus olisi ollut myös lopettaa Muru samantien tai odottaa, että patit alkaisivat vaivata enemmän. Tiedän myös, että leikkauksissa on siilille aina riskejä, mutta ainakin meille kävi onnellisesti ja Muru sai lisää hyviä päiviä. Murua hoiti Eläinklinikka Hertassa eläinlääkäri Katrin Klärding, jota voin suositella lämpimästi kaikille pääkaupunkiseudulla asuville!

[Anitta2]

Onpa hyvä, että Murun patin saatiin heti hoidettua ja kaikki meni hyvin. Toivottavasti Murulla on vielä pitkästi hyviä aikoja tulossa.

[Anhu]

Pete -siilimme lähti matoisammille maille viime tiistaina. Ikää oli 4,5 v. Petestä alkoi yhtenä päivänä kuulua ääntä ja luultiin ensin, että se itsekseen vain ääntelee. Ääntely kuitenkin lisääntyi jokapäiväiseksi ja yritettiin ääntelystä löytää netistä tietoa, mutta emme löytäneet. Kokeiltiin laittaa Pete asumaan vähäksi aikaa meidän vessaan, jos isompi tila, jossa juoksennella, auttaisi. Huomattiin sitten, että Peten ääntely ei johtunutkaan siitä itsestään. Ääni, joka muistutti vinkumista, tuli aina, kun Pete hengitti nopeasti ja syvään. Vietiin Pete päivystykseen ja siellä Peten virtsasta löytyi verta. Petelle aloitettiin antibioottikuuri, mutta el.lääkäri ei osannut sanoa mitn ääntelystä. Kun ääntely ei lakannut antib.kuurin jälkeen ja Pete rupesi yökkäilemään madon syödessään, Pete vietiin erille el.lääkärille. Petellä oli vieläkin virtsassa verta. Otettiin röntgenkuvat, mutta niissä ei näkynyt mitn epätavallista. Petelle aloitettiin tujumpi antib.kuuri. Tämäkään el.lääkäri ei osannut sanoa ääntelystä tai yökkäilystä mitään. Toivoi luultavasti vain antibiootin auttavan. Ääntely jatkui ja sitä kuului myös Peten nukkuessa. Käytettiin Peteä kolmannen kerran eri el.lääkärillä. Hän tutki Peten virtsan perusteellisemmin kuin edelliset ja virtsassa ei ollut mitään epänormaalia. Ääntelyä ei tämäkään el.lääkäri pahemmin ruvennut tutkimaan. Minulla ainakin tuli sellainen olo, että lääkäri piti tätä ääntelyä normaalina. Antoi kuitenkin neuvon, että laihdutus saattaisi auttaa. Laitettiin Pete laihdutuskuurille, mutta ääntely sen kuin vain paheni. Sitä alkoi kuulua aamusta iltaan. Yökkäämistäkin oli paljon enemmän. Viime maanantaina sitten Peten kunto huononi. Keskittyi enempi hengittämiseen ja lepäili paljon eikä syönyt kovinkaan. Peten hengitys alkoi yöllä muistuttamaan rahinaa/narinaa ja Pete yökkäsi verisen palluran ulos suusta. Neljän tunnin jälkeen yökkäämisestä Pete nukkui pois sylissäni. Ruumiinavauksesta selvisi, että henkitorvessa oli kasvanut kasvain, joka oli tukkinut Peten hengitystien. Peten yökkäämä pallura oli osa siitä samasta kasvaimesta. Tästä siis johtui hengitysäänet ja hengitysvaikeudet. Loppujen lopuksi, vaikka lääkärit eivät tutkineetkaan, minkä takia Petestä tuli ääntä, eivät he olisi voineet tehdä kasvaimelle mitään. Kasvain, kun oli sellaisessa paikassa, ettei sitä olisi voinut leikata. Halusin kirjoittaa tänne tämän, koska tämä ehkä voisi jotenkin auttaa siilistiä, jonka siilillä on samanlaisia oireita. Itselläni ainakin oli kamala olla, kun ei tiennyt miksi äänet tulivat enkä pystynyt auttamaan pientä mitenkään muuten kuin olemalla pienen vierellä.

[Bella]

Haluan jakaa oman tarinani jos jollekin sattuisi samallalailla. Eli tyttöni oli kipeä, jalat eivät liikkuneet normaalisti vaan käveli todella oudosti. Asun ruotsissa ja vein hänet täällä kaksi kertaa lääkäriin, mainitsin ensimmäisellä kerralla että suu saattaa olla hieman turvonnut koska mielestäni näytti siltä mutta söi kuitenkin normaalisti joten en ajatellut että ongelma olisi siellä, no lääkärit sitten juuttuivat siihen suu juttuun eivätkä tutkineet tassuja ollenkaan kunnolla. Sanoin että yhdessä tassussa on vikaa mutta lääkäri sanoi että kaikissa tassuissa on vikaa koska hän käpertyy niin ettei tassuja näy... Ensimmäisen käynnin jälkeen saatiin antibiootti koska lääkäri epäili hammasikenen tulehdusta joka on levinnyt hermostoon, samana päivänä siili ei syönyt, ei syönyt hyvin koko viikkoon ja paino laski eikä antibiootti auttanut joten mentiin uudelleen lääkäriin viikon päästä. Siilistä otettiin röntken jossa ei näkynyt mitään, katsoivat suuhunkin, ei löytynyt mitään...Sanoivat mulle vaan että todennäköisesti WHS ja pitää lopettaa vaikka suvussa ei ole whssää. En suostunut vaan soitin Erikssonille ja lähdettiin suomeen lääkäriin, sellaiselle lääkärille johon luotan. Ruotsissa siili on niin uusi eläin että jo ensimmäisellä kerralla epäilytti mutta kokeilin onneani. Eriksson hoiti siiliä oikein hyvin ja siili sai kortisoonipiikin ja Eriksson kuunteli mitä minä sanoin ja oli samaa mieltä että se on vain yksi tassu joka on huonona ja muuten hyvin energinen siili, kehui kuinka hyvin häntä hoidan<3 Mutta tosiaan ei missään nimessä ollut lopetuksen tarpeessa eikä epäillyt whssää ollenkaan.
Erikssonilla käynnistä on nyt noin kuukausi ja tyttöni on energisempi ja syö hyvällä ruokahalulla, isot sirkat eivät mene vielä mutta toivonmukaan saan taas hänet niitä syömään, epäilen että siili lopetti syömisen koska lääkärit ottivat aika ronskisti ja varmaan sattui sen jälkeen.
Joka ilta uidaan että tassut saa jumppaa, siili ei pysty vielä kävelemään itse koska lihakset ovat surkastuneet mutta koko ajan mennään parempaan suuntaan.
Tarkkaa diagnoosia ei Eriksson pystynyt antamaan mutta vahvin epäilys että siilillä on tassu jäänyt johonkin kiinni ja on repinyt sitä niin kovin että nivelsiteet tai hermosto ovat kuluneet/revinneet vähän.
Jos tassut lakkaavat toimimasta tai siilillä on tasapaino ongelmia yms se ei automaattisesti heti tarkoita että siililläsi on WHS, on monia muitakin vaihtoehtoja, sellaisia jotka voi parantaa!!

Suosittelen kaikkia jotka taistelevat lemmikkinsä elämästä luottamaan itseensä enemmän kuin hoitavaan lääkäriin, on niin monia lääkäreitä jotka eivät jaksa tai piittaa tutkia eläintä kunnolla ja eläin lopetetaan turhaan. Sinä tunnet lemmikkisi paremmin kuin kukaan muu!

Koko tarinan voi lukea blogistani <a href="http://beltsu.vuodatus.net/blog/3037628/sugar-pipina/" target="_blank" rel="nofollow">täältä</a>

[Saukki]

Hyvä kirjoitus Bella! Mun Hannes-siilillä oli keväällä paha korvatulehdus molemmissa sisäkorvissa ja tasapainoelin oli luultavasti myös tulehtunut, koska Hannes ei saanut heti tarpeeks vahvaa antibioottia, kerkes tulehdus levitä niin pitkälle ja kun tasapaino sitten meni kokonaan niin siili vain makasi ja oli todella huonossa kunnossa. Sitten kun saatiin antibiootti mikä tehos niin Hannes parani muuten, mutta ei kävellyt enää normaalisti, etujalat varsinkin oli tosi heikot. Eläinlääkäri käski aina vain jatkaa antibioottia ja Hannes oli tosi pitkään antibioottikuurilla eikä mitään muutosta tapahtunut tuohon kävelyasiaan. Muuten oli kyllä tosi pirteä koko ajan. Lopulta pääsimme toiselle eläinlääkärille, joka totesi heti että korvat on parantunut jo aikoja sitten, mutta lihakset on surkastuneet ja Hannes tarvitsee vain jumppaa, että jalat taas voimistuvat. Sitten alkoi pitkä kuntoutuskausi, jalat kuntoutuivat hitaasti mutta varmasti, vieläkin huomaa ettei Hannes pääse juoksemaan ehkä niin nopeasti kuin toinen siilini mutta on parantunut lähes ennalleen! Mutta WHSää epäiltiin Hanneksellakin aluksi ja monta kertaa minua kehotettiin jo lopettaa siili, mutta onneksi ei luovutettu.. Tsemppiä ja kärsivällisyyttä sulle siilin kuntouttamiseen!!

[Bella]

Kiitos Saukki! Ja tosi hyvä että Hannes voi taas hyvin jep, aivan liian usein lääkärit epäilevät WHS, kuulevat vain sanat tassut kipeänä tai tasapaino heikko niin eiköhän se ole het whs ja kuolemantuomio!

Tänään taas ollaan polskittu ja näinä parina iltana Sugar on alkanut uimaan tehokkaammin eikä pidä niin pitkiä taukoja kuin alussa! Tosiaan kyllä tässä vielä tovi menee ennenkuin tassut saadaan kuntoon mutta pikku hiljaa!

[Muhku]

Urholta löydettiin eilen kummallinen patti rinnasta, ja tänään vietiin ressu kauhuisamme eläinlääkäriin.
Onneksi selvitiin säikähdyksellä, ja Urholla on vain ihotulehdus, joka on sen verran turvonnut että näyttää tulehdukselta. Nyt aloitetaan antibioottivoide ja toivotaan että tulehdus paranee hyvin.

[Kutri]

Parannuspuhalluksia ja tsemppiä Urholle! <3

[Danae]

Pieni Kukka lähti tänään paremmille matomaille. Syöminen vaikeutui jälleen viikko sitten ja tänään eläinlääkärissä todettiin että ienkasvain oli levinnyt laajemmalle. Eutanasia oli ainoa ja paras ratkaisu pikkuisen kannalta. Ikävä on suuri