Päivittelen tänne korvatulehdus-potilaani kuulumisia. Nyt on 2 antibioottikuuria + kortisonipiikki takana, kävely oli ehtinyt pahentua jo ensimmäisen kuurin aikana niin paljon, että siili liikkuu lähinnä möyrimällä matomaisesti. Jostain syystä ei käytä toista etujalkaa ollenkaan. Olen itkenyt koko viikon ja nukkunut 3-4 tuntia yössä. Siili syö vain jos avustaa (laittaa ruuat nenän eteen tai syöttää ruiskulla). Ihmeellistä on myös se, ettei viihdy pesämökissään, tosin syynä voi olla se, ettei pääse sinne kun etujalat on niin heikossa kunnossa. Olen laittanut sille mukavan fleecekasan ja litteän siililelun tyynyksi missä pieni "pappa" nukkuu.
Ja mikä kamalinta, kortisonipiikin jälkeen siilillä alkoi epilepsialta näyttävät kouristuskohtaukset - siili möyrii selällään, naamalla irvistys, ja näitä tulee monta päivässä. Se ei myöskään nuku päivällä niin paljoa - nukkuu tasaisesti päivällä ja yöllä. Eilen loppui toinen antibioottikuuri, seuraan vielä tänään ja sitten tarkempiin tutkimuksiin. Pelottaa vaan niin saakelisti että joudun luopumaan Rakkaasta
Hänestä on tullut oikea sylisiili sairastelun myötä - selvästi tykkää paljon enemmän olla sylissä kuin häkissä, vaikka joskus tuhiseekin. En ikinä uskonut että joku korvatulehdus aiheuttaisi näin vakavia oireita. Anteeksi tämä pitkä avaus, tässä on vaan käynyt niin, että olen aivan yksin tämän elämäni rankimman asian kanssa - sukulaiset ja ystävät eivät tietenkään ymmärrä, miten voin olla näin huolissani, "sehän on vain eläin". Poikaystävälle sattui ikävästi työmatka juuri tähän aikaan... Tuntuu että yksi ihminen ei vaan riitä kestämään tätä tuskaa..