Kirjoittaja Leenakatriina » 29 Syys 2015, 12:30
No, se oli oikeammin sisareni. Lisäksi se ei ollut pidäteltävissä, se oli päättänyt kaikota matkoihinsa ja kaikkosi. Sen verran vähän, siis alle kymmenen illallisvierasta heillä kävi että tämä sankari oli tunnistettavissa, se siis palasi ikävästä kokemuksesta huolimatta illastamaan säännöllisesti. Toinen sankari jäi jumiin autotalliin, en ole saanut käsitystä kuinka, mutta ei saanut mitään takakäpälien alle, oli puristuksissa kaulastansa. Sekin onneksi sai pidettyä meteliä sen verran, että sisar sen kasvojen puolelta nosti pinteestä, takajaloillaan se hosui ja huitoi hädissään, ja päättelivät siilille mukavammaksi jos lähestytään edestä. Siili oli tyyntynyt heti kun siihen tartuttiin, se kai käsitti että apu on lähellä. Silloin käytiin kyllä keskustelua siitä, millaisia pulmallisia koloja asuinympäristössään löytyy, voiko niitä raivata ettei nyt päivittäin tarvitse pelastaa siiliä pulasta.
Koko juttuhan tapahtui alkukesästä, siili joka perustuksiin eksyi ei enää ollut ihan heiverö, eikä ilmeisestikään saanut vammoja. Sitkeä sissi se oli! Onnistui koputtamaan, senkin tahtoisin joskus tietää mitä ja miten, kunnes emäntä sanoi että nyt on talon alla jokin eläin, täällä ei kummittele. Ottivat ritilät pois ja vetivät siilin ulos, kyllä se olisi pian jo janoon menehtynyt ja nälkäänkin, mutta perusterve se mitä ilmeisimmin oli. Mutta ihan veltto vielä sylissä. He jo ennättivät suunnitella hoitoon toimittamista, aloittivat elvyttelyn vedellä ja sitten hylakermalla, ja koska kotosalla on kaksikin kissaa tarjosivat ensin ruokaa.
Tällä kerralla voinnin seuranta sujui sitten helposti. Sama siili kuului talon säännöllisiin ruokavieraisiin. Arvelen, ettei se siitä pihalta olisi päässyt ihmisiltä karkuun, jos kyseessä olisi ollut vain tilapäinen piristyminen. Se oli siis kirjaimellisesti kipittänyt matkoihinsa ennen kuin talonväki ennätti todeta. Tarjoilu järjestettiin siihen pihamaalle, ja tuttuun pensasaitaan siili paineli. Jäihän heille siitä huoli, se sitten huojeni kun herra taapersi illalliselle kuin ei mitään.
Blackpearlin siilien kokemaa ei voi siis tuohon millään tavoin verrata. Ne ovat jo alkujaan ilmeisesti sairaita, monin tavoin voimattomia, monesta syystä. Koeta jaksaa, elän mukana. Jos jaksat kertoa mitä kuulit sen menehtyneen siilin avauksesta, kuulisin mielelläni.