Kirjoittaja Saija H » 04 Touko 2004, 11:14
Neiti on voinut hyvin, vaikkakin avokin kotiintulo on tehnyt pakkia kesyyntymiselle. Kun on enemmän ääniä niin tyttö pomppii ja putputtaa kiivaammin kun sitä käsittelee. Sylissäkin pelottaa vaikka fleecen kätköissä saa ollakkin, vähän aikaa saa rauhoittaa neitiä ennen kun rauhoittuu syliin.
<br>Tarpeita ei suurin surminkaan tehdä syliin, vaan hädän iskiessä tyttö pyrkii sellaisella vimmalla pois ettei syystä ole epäselvyyttä.
<br>Myös tassunpesun jälkeen tyttö pyrkii kauhealla kiireellä pois pyyhkeen kätköistä että pelkään sen vielä tippuvan vahingossa. Pitää olla tosi varovainen.
<br>
<br>Neidin vaahtopallojen tekoa olen saanut ihailla porkkanasoseen, raejuuston ja housuissani olleen suklaatahran innoittamina. Uskomattomia asentoja tosiaan, enpä olisi uskonut ennen kuin livenä näin.
<br>Säilykesirkat, pienet ja isot madot pitää hotkia maiskutuksen kera sellaisella nopudella että luulisi ruuan menevän väärään kurkkuun. Siis suurta herkkua ovat nuo öttiäiset. Toista mieltä olen minä, varsinkin säilykesirkat ovat inhottavia eikä hajukaan ole kehuttava. *kylmiä väreitä* Mutta eiköhän noihin totu, mitäpä ei rakkaan piikkipallonsa eteen tekisi.
<br>
<br>Olkkari on tyttelin valtakunta ja ompa neitonen uskaltanut juoksennellakkin minun nähteni vaikka keskellä huonetta. Mutta avokin tultua ei ole oikein rohjennut kopistaan ulos tulla. Eilen illalla oli ensimmäistä kertaa uskaltanut, kun olin jo mennyt nukkumaan ja avokki katsoi telkkaria, että kyllä se siitä ajan kanssa, tulihan avokki kotiinkin vasta viime torstaina.
<br>
<br>Ensimmäisenä kotiutumisviikkona löysin lattialta piikkejä, mutta se loppui nopeasti, oli ilmeisesti muuttostressiä. Karvanlähtö minua mietityttää. Mikä on normaalia ja mikä ei. Täytyy varmaan käyttää tyttöä lääkärillä jos siltä alkaa näyttää.
<br>
<br>Miten paljon olette käsitelleet uusia tulokkaitanne? Itse en meinaisi millään raaskia herättää toista illalla syliin köllöttelmään kun tuhina on kiivaan vaativa: jätä mut rauhaan! Ja selänsilitysyrityksistä tuhistaan ja hypähdellään kiukkuisesti, kuin myös fleeceä liikuttaessa. Ajan kanssa tyttö tottuu,sen tiedän, mutta mikä on liian stressaavaa siilille?
<br>
<br>Nimi on valittu, vaikkemme avokin kanssa olekkaan siitä paljon puhuttu, mutta luulempa että päätös on tehty. Neiti i on saanut siis viralliseksi nimekseen Nuppu.